1.Fine Knacks for Ladies
                                                   2.Viimeinen mahdollisuus
                                                   3.Epilogi

Fine Knacks for Ladies

Fine knacks for ladies cheap, choice, brave, and new,
Good pennyworths but money cannot move
I keep a fair but for the Fair to view
A beggar may be liberal of love.
Though all my wares be trash, the heart is true,
The heart is true.

Great gifts are guiles and look for gifts again;
My trifles come as treasures from my mind:
It is a precious jewel to be plain;
Sometimes in shell the orient's pearls we find
Of others take a sheaf, of me a grain!
Of me a grain!

Within this pack pins, points, laces and gloves,
And divers toys fitting a country fair,
But in my heart, where duty serves and loves,
Turtles and twins, Court's brood, a heavenly pair.
Happy the heart that thinks of no removes.

Viimeinen mahdollisuus

Näin syöksyy maapallo radallaan
ja aika kulkee kohti loppuaan
oudot valot veteen heijastuu
rautakukkiin kivi lakastuu

Kylmä usva yllä sairaan kaupungin
sinä olet taalla kuitenkin

Oli sisälläni ovi raollaan
sinä avasit sen aivan kokonaan
läpi maailman, läpi tulen, kaaoksen
nyt kulkee rinnallani toinen ihminen

Peini hetki, lyhyt iäisyys
jonka lämpona on sinun läheisyys
on tämä heki sinun, minun, meidän yhteinen
Kenties ihmisajan tunti viimeinen

Oli sisälläni ovi raollaan
sinä avasit sen aivan kokonaan
läpi maailman, läpi tulen, kaaoksen
nyt kulkee rinnallani toinen ihminen


Epilogi

Hautakivien raoissa versoo elämänlanka,
sen juuret ottaa voimansa ruumiista lahoavista.
Kuinka kaunis on kukka, joka kuolemassakin puhkeaa.
Kuinka kaunis on kukka, joka kuolemassakin puhkeaa.

Itke äiti, rakkautesi verhoutui vihaksi.
Itke isä, rakkautesi oli tappavaa.
Sivistyneita muurejanne murentavaa.

Manalassa kultanne ei ole käypää valuttaa,
katso kivellä kaksi toisiaan rakastaa.

Hautakivien raoissa versoo elämänlanka,
sen juuret ottaa voimansa ruumiista lahoavista.
Kuinka kaunis on kukka, joka kuolemassakin puhkeaa.
Kuinka kaunis on kukka, joka kuolemassakin puhkeaa.

Hymyile äiti, rakkautesi hukkasi naamionsa.
Hymyile isä, rakkautesi osaa myös parantaa.
Kylmin käsin lapsenne toisiaan hyväilee.

Vielä kätenne ovat lämpinät, ne yhteen liittäkää.
Kallis oli sovintonne hinta, se pitäkää.

Hautakivien raoissa versoo elämänlanka,
sen juuret ottaa voimansa ruumiista lahoavista.
Kuinka kaunis on kukka, joka kuolemassakin puhkeaa.
Kuinka kaunis on kukka, joka kuolemassakin puhkeaa.